Laadukas koulutus on suomalaisten lasten ja nuorten tasa-arvoisten mahdollisuuksien paras tae.

Viimeisten vuosien aikana suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulokset erityisesti koulussa opittavien perustaitojen, kuten luku- ja kirjoitustaidon sekä matemaattisluonnontieteellisten valmiuksien, osalta ovat heikentyneet. Lisäksi oppimiserot tyttöjen ja poikien välillä ovat kasvaneet dramaattisesti. Korona vuosi on entisestään heikentänyt näitä tuloksia.

Espoon tulee keskittyä varhaiskasvatuksen ja opetuksen perusasioihin, kuten oppimisen riittävän tason ja tuen takaamiseen. Ryhmäkokojen kasvattaminen tai etäyhteyden suosiminen eivät jatkossa tue oppimista. Digitalisaatio ja uusien oppimismenetelmien hyödyntäminen tulee säilyttää opetuksen keinovalikoimassa ja sen kehittämistä on vahvistettava merkittävästi.

Koulutus on yksi keskeisimpiä sivistysvaltion ominaispiirteitä. Espoo on tällä hetkellä koulutuksessa maamme huipputasoa, tästä tasosta on pysyttävä ja mieluummin vielä kehityttävä tulevissa uudistuksissa. Lasten koulutuksessa tulisi tukea yksilöllistä oppimista, ei tasapäistää yksilöitä. Jokaisella on oma polkunsa, tarkoituksensa ja merkityksensä tässä elämässä.

Oppiminen ja sivistys eivät rajoitu ainoastaan nuorten oikeus, kaikille ikäryhmille on tarjottava mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Elinikäinen oppiminen pidentää työuria ja varmistaa osaavan työvoiman muuttuvassa työelämässä. Erilaisia verkkopalveluita hyödyntävä yhteiskunta on kaikkien etu vain silloin, kun kaikki väestöryhmät pidetään kehityksessä mukana. Jatkuvan oppimisen väyliä tarvitsevat myös työikäiset ihmiset: oman osaamisen tunnistamiseen sekä sen kehittämiseen tulee olla mahdollisuus niin työssäkäyvillä kuin työnhakijoilla.

Opiskelu ja kehittyminen tulee huomioida myös seniori-iässä. Tutkimusten mukaan ihmisen aivotoiminta ei ole iästä vaan käytöstä kiinni.  Säkenöivä, idearikas ja energinen aivotoiminta on jokaisen ihmisen oikeus.