Kestävä kehitys nousi ensimmäistä kertaa poliittiseen keskusteluun 1980-luvun lopulla. Tavoitteiden muotoilemiseen meni vuosikymmeniä, kunnes vuonna 2015 YK:n jäsenmaat päättivät maailmanlaajuisista kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta (Agenda 2030). Suunnitelman tavoitteena on ohjata maapallon kehitystä ihmiskunnan, ympäristön ja talouden kannalta kestävämpään suuntaan vuoteen 2030 mennessä. Yksi keskeinen tavoite on taata tulevien sukupolvien oikeus omaan kehitykseensä (YK-liitto 2023).

Kestävän kehityksen saavuttaminen edellyttää ihmisiä pidättäytymään rajallisten luonnonvarojen hyödyntämisestä sellaisella tavalla, joka riistäisi tulevilta sukupolvilta mahdollisuuden hyödyntää vastaavanlaisia resursseja.

Suomi on laaja maa ja metsästä sekä luonnosta elantonsa noukkinut. Vuosisatoja ajan esi-isät ja vanhemmat vahvistivat luontosuhdetta tarinoillaan ja toiminnallaan. Nykyisin luonto on yhä kauempana kaupunkien keskustoista ja näyttäytyä toissijaisena, pelottavana ja uhkaavana. Niille, joille luontoyhteys on säilynyt tai syntynyt, luonto tarjoa virkistystä, toimeentuloa, työpaikkoja, harrastusmahdollisuuksia  – ainutlaatuisen ekosysteemin.

Asuinpaikasta riippumatta luonnon puhtauden, monimuotoisuuden ja ainutlaatuisuuden arvostaminen on meidän jokaisen tehtävä. Luonnon monimuotoisuus avaa meille ainutlaatuisen kokemuksen ja oppimisympäristön toimivasta ekosysteemistä. Pidetään siitä huoli. Tämän myötä toivoisin meidän jokaisen lopettavan luonnon kuormittamisen yli sopeutumis- ja uusiutumiskyvyn rajojen ja asettamaan tavoite luonnon elvyttämisen sijaan sen kehittämiseen.

”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.”