Yrittäjistä noin 63 prosenttia toimii yksinyrittäjinä. Naisten yrityksistä heitä on lähes kolme neljäsosaa. Yksinyrittäjien määrä on kasvussa ja tulevaisuudessa työn tekemisen muodot ja organisoitumisen tavat muuttuvat monimuotoisemmiksi. Tämän seurauksena mm. vakituinen ja kokoaikainen palkkatyö ei enää välttämättä ole normi, vaan erilaisten yrittäjäpohjaisten instituutioiden määrä lisääntyy.

Suomessa on noin 80 000 naisyrittäjää. Yksinyrittäjistä joka viides äiti käytti perhevapaan kokonaan käyttämättä. Osalla yrittäjänaisista hoitovapaan pitäminen tarkoittaisi yritystoiminnan päättymistä. Naisyrittäjien heikko asema ei saa olla syntyvyyden esteenä.

Uudessa perhevapaamallissa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä malli toisi siis lasta kohden vanhempainrahapäiviä 12,8 kuukautta. Tästä 0–63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha eli kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Malli mahdollistaa täten yrittäjänaiselle aikaisempaa laajemman päivärahan ja lastenhoidollisen vastuun jakamisen.

Esityksessä on harmittavasti jäänyt huomiotta perhevapaista yksittäiselle työnantajalle aiheutuvat kustannukset ja niiden parempi kompensointi. Tämä olisi ollut merkittävä muutos, sillä suuri osa naisyrittäjistä pyörittää suhteellisen pientä, muutaman työntekijän yritystä.

Työtä on edelleen tehtävä. Naisyrittäjien asemaa on parannettava lainsäädännössä, julkisen hallinnon rakenteissa, prosesseissa sekä sosiaaliturvassa.

Yrittäjätyön erityispiirteet huomioivalla perhevapaajärjestelmällä naisten asema työmarkkinoilla paranee ja joustavuus lisääntyy sekä syntyvyyden kasvulle luodaan merkittäviä edellytyksiä.